Elintapamuutoksen 6 sudenkuoppaa ja miten vältät ne

Tammikuu on suosittu ajankohta miettiä muutoksia ja parannuksia elintapoihin. Jos muutoksen tekeminen olisi helppoa, jokainen olisi sen jo tehnyt. Usein oma ajattelutapamme on muutoksen esteenä. Seuraavassa esittelen kuusi yleistä muutoksen estävää sudenkuoppaa. Kuulostaako tutulta?

Vertaaminen ja arvioiminen

”Olen käynyt tällä viikolla vain kaksi kertaa lenkillä. Naapurini juoksee joka päivä ja vieläpä paljon pidempiä lenkkejä kuin minä.”

”Monet ystäväni ovat paljon aktiivisempia kuin minä. He myös onnistuvat syömään terveellisesti kun taas minä löhöän illat sohvalla herkkuja syöden.”

Ihmismielelle on hyvin tyypillistä tehdä vertailuja ja arvioida omaa tekemistä suhteessa muihin. Sosiaalisen median aikana täydellisyyttä hipovia vertailukohtia ei ole vaikea löytää. Vertaaminen ja arvioiminen voivat ylläpitää kielteistä palautekehää, jossa ihminen lamaantuu ja lakkaa edes yrittämästä.

Elintapamuutoksen lähtökohtana pitäisi aina olla oma elämäntilanne ja omat tavoitteet. Koko prosessi lähtee väärille urille, jos omaa tilannetta tai tavoitteita vertaa johonkuhun toiseen. On tärkeää keskittyä omaan elämäntilanteeseen ja nähdä sen tuomat mahdollisuudet. Vertaamista kannattaa välttää myös aikaisempaan omaan elämäntilanteeseen. On hyväksyttävä elämän realiteetit ja tehtävä toimenpiteitä niiden puitteissa. Aina on jokin mahdollista.

Tavat ja tottumukset

”Kiireessä sitä aina tulee ostettua niitä samoja ruokia ja vihannekset unohtuvat. Illalla on niin mukava lojua sohvalla ja napostella jotakin hyvää.”

Kirjoitin aiemmassa postauksessani tapojen voimasta ja miten huonoista tavoista on mahdollista päästä eroon. Opitut tavat ovat usein esteenä muutokselle, sillä niiden muuttaminen on vaikeaa. Mutta ei onneksi mahdotonta!

Itse keksityt säännöt

”Salilla tai lenkillä pitäisi olla kerrallaan vähintään tunnin, jotta se edes lasketaan urheiluksi. Karkkia saa syödä vain lauantaisin.”

Sen lisäksi, että meille kerrotaan ohjeita ja neuvoja terveydestä, liikunnasta ja elämästä, keksimme niitä myös itse. Säännöt sisältävät odotuksen siitä, millainen pitäisi olla tai mitä pitäisi kulloinkin tehdä.

Liian tiukasti säännön ohjaama käyttäytyminen voi johtaa jäykkiin toimintatapoihin. Se saattaa synnyttää vaikeita psykologisia reaktioita, kuten huonoa omaatuntoa ja ahdistusta. Äärimmillään esimerkiksi syömishäiriötä.

On hyvä muistaa, että ohjeistukset, neuvot ja periaatteet voivat toimia yleisinä suuntaviivoina, mutta niitä tulisi aina voida soveltaa tilanteen mukaan.

Liiallinen samaistuminen ajatuksiin ja tunteisiin

”Lankesin lounastauolla suklaapatukkaan. Minulla ei sitten ole yhtään itsehillintää. Sama se on sitten syödä vaikka koko levyllinen suklaata illalla ja jättää jumppa väliin.”

Liiallisella samaistumisella tarkoitetaan sitä, että ajatuksia ja tunteita uskotaan välittömästi ja niitä pidetään totuutena. On yleistä, että kielteisiin ajatuksiin samaistuminen johtaa meitä harhaan. Esimerkin ajatuksessa henkilölle tuli mieleen, ettei hänellä ole itsekuria ja päätyy käyttäytymään ajatuksensa mukaisesti.

Asiaa voi havainnollistaa tekemällä vertauksen navigaattoriin. Navigaattori antaa selkeitä ohjeita, joita on helppo seurata. Jos unohdamme seurata ympäristöä ja kyseenalaistaa navigaattorin ohjeita, voimme kuitenkin päätyä harhateille. Samalla tavalla ajatuksia ja tunteita ei kannata seurata automaattisesti, vaan tarvittaessa kyseenalaistaa ne ja olla uskomatta niitä kirjaimellisesti.

Kontrollointi

”Nyt muutan elintapani kuntoon! En syö herkkuja enkä enää makaa iltaisin sohvalla!”

Erilaisia asioita voi kontrolloida esimerkiksi kalenterin, vaa’an ja askelmittarin avulla. Ne toimivat yleensä hyvin erilaisiin ulkoisiin tapahtumiin ja käyttäytymiseen, mutta huonosti suhteessa mielen sisäiseen maailmaan. Esimerkiksi karkkilakko voi tuntua tehokkaalta keinolta vähentää herkkujen syömistä, mutta lakko saattaakin vain lisätä halua syödä karkkia, sillä ajatukset pyörivät kielletyn asian ympärillä.

Käyttäytymisen muutokseen liittyy usein erilaisia koukuttavia ajatuksia ja tunteita. Niitä ei kannata liikaa kontrolloida, mutta ei toisaalta ajautua niiden vietäviksi. Tunteiden hallinnan sijaan pitäisi harjoitella niiden hyväksymistä ja joustavaa käyttäytymistä. Hankalat ajatukset ja tunteet rauhottuvat, kun ne hyväksyy, niille antaa tilaa ja ne ottaa huomioon rakentavasti ja empaattisesti.

Välttäminen

”Sitten kun olen vähän laihtunut, niin kehtaan mennä jumppatunneille. Ei näin lihavana ja huonokuntoisena sinne kehtaa mennä.”

Välttämiskäyttäytyminen sisältää tapoja, jotka vievät meitä poispäin haluamaltamme elämältä. Sitten kun -ajattelu on usein ikävien tunteiden välttämistä. Tilanteiden välttäminen suojelee esimerkiksi häpeän tunteilta, mutta aiheuttaa pitkällä aikavälillä pahoinvointia ja se myös helposti laajenee myös muihin tilanteisiin. Mitä enemmän ikäviä tunteita välttää, sitä suuremmaksi ne kasvavat.

 

Lähde: Anu Kangasniemi. 2017. Tavoitteesta tavaksi.

 

Scroll to Top