Hyviä rasvoja lautaselle

Ihanalta maistuva rasva. Mutta saako rasvaa syödä, kun siinä on niin paljon kaloreita? Moni välttelee edelleen rasvojen syömistä. Lounaalla ei käytetä salaatinkastiketta ja leivän päälle laitetaan vain juustoa. Rasvat eivät kuitenkaan ole ruokavaliossa kiusana vaan niillä on paljon muitakin tehtäviä kuin ylläpitää kehon pehmeää olomuotoa. Vähärasvainen ruokavalio saattaa olla jopa epäterveellistä pitkällä ajalla.

Rasvoja ei tulisi pelätä. Ruoasta saatavat pehmeät eli tyydyttymättömät rasvat ovat terveydelle eduksi. Pehmeät rasvat sisältävät meille välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei voi itse valmistaa. Niitä rasvahappoja elimistö tarvitsee esimerkiksi solukalvoilla sekä hermoston ja hormonien normaaleissa toiminnoissa. Pehmeiden rasvojen mukana ruoasta saamme myös välttämättömiä vitamiineja kuten A-, D-, E-, ja K-vitamiinia. Eli kaikki syöty rasva ei vain varastoidukaan, vaan elimistö käyttää niitä normaaleihin toimintoihin. Nämä toiminnot ovat apuna jopa painonhallinnassa ja painonpudotuksessa. Onnistunut painonpudotus vaatiikin usein keskittymistä riittävään pehmeiden rasvojen saantiin. Iho ja aivotkin kiittää, kun ruokavaliossa on riittävästi hyviä rasvoja.

Ongelmana onkin rasvojen kovempi puoli. Kovan eli tyydyttyneen rasvan runsaalla saannilla on yhteys heikentyneeseen sydän- ja verisuonien sekä aivojen terveyteen. Tyydyttyneet rasvat saattavat myös ylläpitää elimistössä olevaa tulehdusta ja heikentää terveyttä. Kovien rasvojen runsas saanti johtaa myös helpommin lihomiseen mikä voi tuoda mukanaan monia muita terveysongelmia. Kovaa rasvaa saadaan yleensä juustoista, voista, rasvaisista maito- ja lihatuotteista. Monissa elintarvikkeissa kuten leivonnaisissa ja pikaruoassa esiintyvä piilorasva on usein myös kovaa rasvaa.

Kokonaan kovan rasvan karsiminen ruokavaliosta on kuitenkin vaikeaa. Tärkeää onkin keskittyä siihen, että suurin osa ruokavaliossa saatavista rasvoista olisi pehmeistä rasvalähteistä. Hyvinä lähteinä toimivat esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljy, pähkinät, siemenet, öljypohjaiset salaatinkastikkeet, margariini, avokado ja rasvainen kala. Rasvojen saantisuositus on 25-40% päivän energian saannista eli keskimäärin se on 60-80 g päivässä. Pehmeitä rasvoja olisi hyvä olla 2/3 riittävän saannin takaamiseksi. Esimerkiksi kourallinen pähkinöitä, 1 rkl oliiviöljyä salaatilla, rypsiöljyä ruoanlaitossa, puolikas avokado leivän päällä sekä lohta päivälliseksi takaa riittävän pehmeiden rasvojen saannin. Ja kun pehmeitä rasvoja nauttii riittävästi, niin kovan rasvan sattumista voi nauttia hyvällä omalla tunnolla eikä rasvaa tarvitse pelätä.

 

Scroll to Top