Keskity nyt hyvä ihminen! Vinkit kadonneen keskittymiskyvyn elvyttämiseen

Tämä kirjoitus on erityisesti sinulle, joka tunnet olosi usein levottamaksi ja kiireiseksi. Ajatuksesi sinkoilevat aiheesta toiseen. Joskus sinusta saattaa tuntua siltä, että mitä enemmän teet, sitä vähemmän saat aikaan. Samalla elämä tuntuu kovin kuormittavalta ja sekavalta. Voi olla, että kärsit huonosta keskittymiskyvystä!

Tässä kirjoituksessa on käytetty lähteenä Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjaa Keskittymiskyvyn elvytysopas (2019), joka on saatu arvostelukappaleena Tuumakustannukselta.

Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kertovat, että keskittymiskykyyn vaikuttaa erityisesti se, miten ihminen elää ja käyttäytyy. Keskittyminen ei siis ole jotain, mitä ihmisellä joko on tai ei ole.

Lääkärit ovat todenneet tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavan käytösmallin, jota kutsutaan ADT:ksi. Kyseessä on ilmiö, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa herpaantua samalla tavalla kuin ADD:ssä ja ADHD:ssä, jotka ovat lapsuudesta asti ilmeneviä neurologisia häiriötiloja. ADT on ikään kuin itse hankittu ADD tai ADHD.

ADT:n arvellaan johtuvan liian pitkään jatkuneesta liian kiireisestä elämästä. Ihminen on saattanut vuosikausia tehdä monta asiaa samaan aikaan, jättänyt tauot pitämättä, nukkunut liian vähän ja hyppinyt tehtävästä toiseen. Päähän tulvii jatkuvasti asioita, jotka keskeyttävän käsillä olevan työn.

Muutana päivä sähellystä ja multitaskaamista saa ihmisen väsyneeksi. Viikkojen kuluttua useimmilla ihmisillä on ADT:n piirteitä ja kuukausia sähellettyään lähes jokainen huomaa keskittymiskyvyn huonontuneen. ADT-tila on ikäänkuin palohälytys, jota ei saa pois päältä. Tällöin keho reagoi impulsseihin tavallista herkemmin ja elimistö on jatkuvasti valmiina hätätehtäviin.

Huono keskittymiskyky altistaa uupumiselle, alisuoriutumiselle ja virheiden tekemiselle. Kun keskittyminen onnistuu, muisti ja tarkkaavaisuus toimivat parhaalla mahdollisella tavalla ja tehokkuus paranee. Kun osaamme keskittyä, olemme luovia, nokkelia, kekseliäitä, sosiaalisesti taitavia ja pystymme käsittämään laajoja asiakokonaisuuksia. Toisin sanoen olemme silloin parhaimmillamme.

Kokeile näitä vinkkejä saadaksesi paremman keskittymiskyvyn

Keskittymiskyvyn parantamisessa ja ADT:n parantamisessa avainasemassa ovat arjen pienet ja toistuvat valinnat. Asiat eivät muutu kertarysäyksellä, mutta voit aloittaa uusien tapojen harjoittelemisen vaikka heti.

Lopeta multitaskaaminen! Moneen asiaan keskittyminen samaan aikaan voi tuntua tehokkaalta, mutta todellisuudessa tarkkaavaisuus pomppii aiheesta toiseen ja samalla aivot väsyvät ja ylikuormittuvat. Et säästä aikaa multitaskaamalla, päinvastoin. Tee tietoinen päätös keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan.

Järjestä päiviisi tylsiä hetkiä. Älypuhelimet mahdollistavat sen, että täytämme tekemisellä lyhyetkin joutohetket. Jopa hissiä odotellessamme saatamme vilkaista kännykästä jonkun viestin tai ilmoituksen, vaikka odotusaika olisi muutamia sekunteja. Kun ajan aina täyttää jollakin, ei sitä riitä vapaalle ajattelulle. Rauhalliset hetket antavat aivoille mahdollisuuden levätä, mikä auttaa myös keskittymiskykyyn.

Järjestä työpäiväsi mahdollisimman järkevästi. Mieti, miten voisit hoitaa työsi niin, että saisit keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Voitko esimerkiksi varata kalenterista aikaa, jolloin et ole tavoitettavissa puhelimitse tai sähköpostitse? Muista myös pitää kahvi- ja ruokatauot, joiden aikana keskityt johonkin muuhun kuin työhön. Esimerkiksi nauraminen yhdessä työkavereiden kanssa on voimakkaasti palauttavaa!

Ruoka, liikunta ja uni! Tässäkään aiheessa ei voi välttyä näiltä kolmelta hyvinvoinnin peruspilarilta.

 

Lue lisää näistä aiheista:

Hyvän unen salaisuudet

Apua nukkumisen erityishaasteisiin

Saavuta terveellinen ruokavalio

Liikunta ja stressi – toisensa vastakohdat

Näin aloitat liikkumisen nollatasolta

Scroll to Top