Miksi omasta fyysisestä kunnosta kannattaa pitää huolta?

Oletko joskus seurannut kanssaihmisiä marketissa? Minä olen. Usein eli melkein aina vielä valitettavasti ”työkatseella”: Miten ihmiset liikkuvat, nostavat tavaroita ja kantavat niitä. Kaikenlaista liikkumista on totta kai havaittavissa, mutta sarkastisesti voisi todeta, että alahyllyt saavat olla aika rauhassa ja kauimmaisilta parkkipaikoilta löytyy aina tilaa. 😊

Kauppakeskukset tekevät tietenkin kaikkensa, että ostotapahtuma olisi ihmisille mahdollisimman helppoa. Sama pätee yhteiskuntaan muutenkin, sillä ihminen on kuten muutkin eläimet ja yrittää suoriutua tehtävistään mahdollisimman tehokkaasti ja helpolla. Tämä näkyykin sitten muun muassa siinä, että kun omaa kehoa joudutaan käyttämään ilman helpottavia apuvälineitä ja koneita, ollaan, voisiko sanoa ”ongelmissa”.

Ihmisen luonteeseen kuuluu myös se, ettei itsestäänselvyyksiä kaivata, ennen kuin ne on menetetty.  Ihminen on kehittynyt ”valmiiksi” fysiologisesti keskimäärin 25-vuotiaana. Sen jälkeen alkaa taantuminen, joka, halusi tai ei, valitettavasti koskee meitä kaikkia. MUTTA, siihen miten jyrkkä tuo alamäki on, voi meistä itse kukin vaikuttaa omalta kohdaltaan.

Kuten alla olevista artikkeleista selviää, on meillä vaikutusvaltaa asiaan niin ennen, kuin jälkeenkin tuon iän. On tietenkin hyvä muistaa, että fysiologinen taantuminen on fakta. Ei siis kannata haikailla sen perään, mitä teki joskus muinoin, vaan keskittyä siihen, mitä haluaa pystyä tekemään tulevaisuudessa.

Alle olen koonnut artikkeleita, missä kerrotaan liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden monista hyödyistä ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. En missään nimessä tarkoita, että kaikkien tarvitsisi harjoitella kuten urheilijat. Mutta syy, motivaation lähde ja kannustus liikkumiseen on kuitenkin melko lailla sama: urheilija harjoittelee pärjätäkseen kilpailussa. Muiden kannattaa ”harjoitella” pärjätäkseen elämässä. Se on kuitenkin meille ainutkertainen kokemus. Ja tehdäkseen asioita ja kokeakseen yleviä elämyksiä, kuten matematiikan opettajani aikoinaan ”ruukasi” sanoa.

Antoisia luku- ja varsinkin liikuntahetkiä!

”Tulos antaa kuitenkin viitteitä siitä, että monipuolinen liikunta on hyödyllistä myös vyötärölihavuuden hidastamisessa.”

”Lisäksi väitöksen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa oli mukana yli 4 000 kaksosta, nähtiin selvä yhteys siinä, että mitä useampaa eri liikuntalajia harrastaa, sitä pienempi vyötärö tutkittavilla oli”

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005729968.html?share=774287a4aed7794579b8d6fb19735fc5

”Jalat ovat aivojen ohella itsenäisen elämän tärkein voimanlähde. Fysiologian asiantuntijat muistuttavat, että ihmisen tärkeimmät lihakset ovat ne, joilla noustaan seisomaan.”

”Alavartalon kunnon merkitystä korostaa Lontoon Kings Collegen vuonna 2016 julkaistu tutkimus, jonka mukaan jalkojen voima on paras ennustetekijä kognitiivisen kyvykkyyden – eli tiedonkäsittelyn taitojen – kannalta verrattuna kaikkiin tarkasteltuihin elintapoihin.”

https://www.is.fi/terveys/art-2000005721260.html

”Liikunta on ehdottomasti paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä, sanoo Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen. Maksimaalisen hyödyn aivoille saa käymällä lenkillä kolme kertaa viikossa.”

”Kyllä tuo liikunnan aivoja nuorentava vaikutus on aika monessa tutkimuksessa osoitettu. Erityisen hyvin se pätee vähän liikkuviin ja erittäin vähän liikkuviin sekä lapsiin ja vanhuksiin. Kävelyä väheksytään liikuntamuotona aivan turhaan. Eli liikaa puhutaan urheilusta, se voi olla vähän liikkuville jopa lannistavaa.”

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/26/tama-ylivoimaisesti-paras-keino-pitaa-aivot-nuorena-unohda-sudokut-ja

”Juuri motoristen taitojen merkitys oppimiselle on noussut tutkimuksessa esiin usein. Motoriset taidot ovat olleet selkeästi yhteydessä luku- ja laskutaitoon ensimmäisellä luokalla ja vielä vuosien ajan koulupolkua eteenpäin.”

https://yle.fi/uutiset/3-10222798

Scroll to Top