Mindfulnessilla tasapainoa ja rauhaa

Tässä kirjoituksessa on käytetty lähteenä Sanna Mämmin kirjaa Vapaudu huolista (2019), joka on saatu WSOY:ltä arvostelukappaleena.

Terveelliset elämäntavat eli ravinto, liikunta ja riittävä uni. Tähän tuttuun kolmikkoon olisi lisättävä vielä neljäs tärkeä hyvinvoinnin osa-alue: tietoisuustaidot eli mindfulness. Nykyajan vauhdikkaassa elämänrytmissä erilaisia aistiärsykkeitä on tarjolla aamusta iltaan. Se on monesti liikaa aivoillemme.

Lyhyesti kuvailtuna mindfulness tarkoittaa hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Oleellista on juuri tämä hetki, ei menneisyys eikä tulevaisuus. Käytännössä mindfulness on erilaisia säännöllisesti harjoitettavia mediaatiotekniikoita. Niiden avulla voidaan rauhoittaa mielessä pyörivä sisäinen puhe, jolloin elämä rauhoittuu ja tasapainottuu.

Kenelle mindfulnessia?

Yleisesti ottaen mindfulness sopii kaikille, jotka haluavat johtaa itseään kohti uutta ja saada enemmän irti elämästään. Sitä kannattaa kokeilla esimerkiksi, jos tuntee elämänsä olevan liian stressaavaa, kaaosmaista, uuvuttavaa tai levotonta.

Tietoinen läsnäolo on ihmiselle luontaista, mutta ei aina niin helppoa. Mielemme harhailee menneisyydessä tai tulevaisuudessa analysoiden ja huolehtien, jolloin emme ole läsnä nykyhetkessä. Mindfulness-harjoituksille on selkeä tarve, jos huomaat jatkuvasti olevasi ikään kuin muissa maailmoissa ja ajatuksesi harhailevat jatkuvasti jossain muualla.

Vaikeasti traumatisoituneiden tai mielenterveysongelmista kärsivien kannattaa kuitenkin aloittaa mindfulness asiaan perehtyneen psykoterapeutin tai kokeneen ohjaajan kanssa. Lisäksi samanaikainen terapia on tarpeen.

Mindfulnessin hyötyjä:

• Helpottaa stressiä.

• Selkeyttää ja tasapainottaa elämää.

• Edistää muistamista, oppimista ja keskittymistä.

• Tekee ajatuksista selkeämpiä.

• Lisää empatiaa.

• Parantaa vuorovaikutustaitoja.

• Auttaa unettomuuteen.

• Ehkäisee masennusta.

• Helpottaa ahdistuneisuutta ja pelkotiloja.

• Voimistaa elämäniloa.

• Antaa mielenrauhaa.

• Selkiyttää arvomaailmaa.

Mindfulness on aivojen nektariinia

Aivomme ovat edelleen samanlaiset kuin 10 000 vuotta sitten, jolloin ihminen pysyi hengissä villieläinten hyökkäyksiltä reagoimalla herkästi ympäristön ääniin. Aivomme eivät kuitenkaan kestä nykypäivän ärsyketulvan suurta määrää: puhelin soi, sähköposti kilahtaa, some-kanavat hälyttävät.

Keskimäärin ihmiset tarkistavat älypuhelintaan 200 kertaa päivässä. Aivomme rasittuvat ja ylikuormittuvat.

Ärsyketulva kannustaa meitä niin sanottuun multitaskaamiseen, jossa teemme samaan aikaan montaa eri asiaa. Se voi tuntua tehokkaalta, mutta todellisuudessa multitaskaaminen aiheuttaa virheitä, lisää aivojen kuormitusta ja heikentää työtehoa. Lopulta se heikentää myös muun muassa keskittymiskykyä ja muistia.

Aivoillemme olisi tärkeää joka päivä saada keskittyä rauhassa yhteen asiaan. Kokeile joskus keskittyä juuri siihen mitä teet. Kun tiskaat, keskity tiskaamiseen äläkä pohdi lasten välikausivaatteiden hankkimista tai kun syöt, keskity ruokaan äläkä mieti työprojektiasi.

Mindfulnessissa on kyse juuri tästä. Se on keskittymistä juuri tähän hetkeen ja tilanteeseen. Se on hyödyllistä siksi, että aivomme tarvitsevat sitä.

Kokeile mindfulnessia

Mindfulnessissa vaikeinta on aloittaminen. Usein ensimmäinen ajatus on: ”Ei minulla ole aikaa!”. Mindfulnessin avulla voi kuitenkin lopulta säästää aikaa, kun keskittymiskyky ja sitä kautta kaikki tekeminen tehostuu.

Mindfulnessia pitäisi harjoittaa säännöllisesti, mieluiten 3-5 kertaa viikossa 15-20 minuuttia kerrallaan. Paikalla ei ole väliä, sillä meditoinnin voi tehdä vaikka saunassa tai bussissa.

Aloittelijalle paras mindfulnessin muoto on kehomeditaatioa, jossa ollaan yleensä selinmakuulla viltin tai joogamaton päällä. Kolmen tai neljän viikon kuluttua voi kokeilla myös istumameditaatiota ja sen jälkeen mindfulness-liikemeditaatiota.

Kirjassaan Sanna Mämmi kuvailee omaa matkaansa mindfulnessin parissa ja kertoo kuinka mindfulness-harjoitukset ovat muuttaneet hänen elämäänsä askel askeleelta parempaan suuntaan. Äänikirjaversio sisältää myös ääneen luettuja mindfulness-harjoituksia.

Kuuntele Sanna Mämmin kiitollisuusmeditaatio (13 min) Suplassa.

 

Muut lähteet:

HS Teema 3/2020. Aivot ja muisti. Duodecim

Scroll to Top