Mitä tarkoittaa suhteellinen energiavaje? Osa 1
Väsyttää, keho ei tunnu palautuvan, mieliala heittelee ja stressi on herkässä. Treenikään ei tunnu kulkevan. Ongelmana voi olla suhteellinen energiavaje, joka kehittyy pitkään jatkuneen liian vähäisen energian saannin toimesta. Suhteellinen energiavaje vaikuttaa toki suorituskykyyn, mutta se lisää myös monia terveysriskejä. Moninaisten terveyshaittojen vuoksi suhteelliseen energiavajeeseen onkin tärkeä puuttua ajoissa.
Jokaisen energian tarve on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa niin ikä, sukupuoli, kehon koko ja koostumus, mutta myös liikunta, urheilulaji sekä liikunnan määrä. Kovasti liikkuvan kulutus on runsasta, minkä vuoksi riittävään syömiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suhteellisessa energiavajeessa (engl. RED-S = Relative Energy Deficiency in Sport) energian saanti on liian niukkaa ja aiheuttaa epäedullisia vaikutuksia terveydelle. Tällainen tila heikentää myös suorituskykyä, palautumista ja vaikuttaa siten negatiivisesti toivottuun kehitykseen.
Suhteellinen energiavaje lisää riskiä myös loukkaantumiselle sekä sairastumiselle. Jatkuvan sairastelu voikin olla merkki liian vähäisestä energian saannista. Suhteellisessa energiavajeessa säännöllinen liikkuminen ja kehitys vaikeutuukin ja voi johtaa jopa ylikuntoon, josta palautuminen voi viedä kuukausia.
Yleisin vaikutus terveyteen on hormonitoiminnan häiriöt
Suorituskyvyn lisäksi, suhteellinen energiavaje vaikuttaa terveyteen negatiivisesti monin tavoin. Yleisin vaikutus terveyteen on hormonitoiminnan häiriöt. Miehillä tämä ilmenee testosteroni- ja naisilla estrogeenituotannon vähentymisenä. Naisilla kuukautiskierron häiriöt ovatkin hälytysmerkki mahdollisesta energiavajeesta. Hormonitoiminnan häiriöt ja alhainen energian saanti vaikuttavat negatiivisesti esimerkiksi luuston terveyteen.
Monesti myös niukassa ruokavaliossa kalsiumin sekä D-vitamiinin saanti jää riittämättömäksi tarpeeseen nähden, mikä vaikuttaa jo itsessään luuterveyteen. Lisäksi energiavajeen epäedulliset vaikutukset ovat immuunipuolustuksen heikkeneminen, ruoansulatuskanavan erilaiset vaivat, raudanpuutos sekä psyykkiset muutokset kuten mielialan vaihtelut sekä koetun stressinmäärän lisääntyminen.
Miten suhteellinen energiavaje voi kehittyä?
Moninaisten terveyshaittojen vuoksi tärkeää olisikin ettei suhteellista energiavajetta pääsisi syntymään. Syömiseen kuitenkin liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoa, jonka vuoksi ennaltaehkäisy ei aina ole helppoa. Energiavaje voikin kehittyä huomaamatta, mutta toisinaan taustalla voi olla tarkoituksellinen toiminta.
Tiukat painonpudotuksen tavoitteet tai alhaisen rasvaprosentin haaveilu lisäävät suhteellisen energiavajeen syntyä. Myös häiriintynyt keho-, ruokasuhde tai syömishäiriö ilmenevät syömisen rajoittamisena, jolloin suhteellinen energiavaje pääsee herkästi kehittymään. Ruokavaliossa hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi aterioiden väliin jättäminen tai liian tiukka syöminen. Tärkeitä ruokaryhmiä kuten rasvoja tai hiilihydraatteja saatetaan vältellä. Myös hyvinkin joustamaton ruokavalio voi johtaa liian vähäiseen energian saantiin.
Toisinaan energiavajeen taustalla ovat suuret harjoitusmäärät sekä ruokahaluttomuus. Runsaasta liikkumisesta johtuva energiankulutus on toisinaan vaikea kattaa perussyömisellä ja energiavaje pääsee kehittymään ajan myötä. Monille nousee haasteeksi myös ruokahaluttomuus, sillä kovatehoiset harjoitukset voivat heikentää näläntunnetta, jolloin riittävä syöminen käy hankalaksi.
Suhteellisen energiavajeen ehkäisy ja hoito on tärkeää niin liikunnan ylläpidon kuin terveydenkin kannalta. Teoriassa energiavajeen hoito on melko yksinkertaista, sillä tärkeää on lisätä energiansaantia, eli varmistaa riittävä syöminen, ja tarvittaessa vähentää treenien ja liikunnan määrää. Käytäntö voi kuitenkin tarvita paneutumista ja aikaa, joten tähän keskitytään tarkemmin seuraavassa artikkelissani.
Lue lisää Marianna Höltän, Fressin laillistetun ravitsemusterapeutin, artikkeleita:
