Miten korkea ruutuaika voi vaikuttaa sinuun?

Oletko koskaan miettinyt millaisina hetkinä käytät puhelinta? Entä millaisina hetkinä ei tulisi edes mieleenkään vilkaista puhelinta? Itse uskon, että elämän parhaat ja ikimuistoisimmat hetket ovat ruutuvapaita. Kun ympärillä on läheisiä, rakkautta, halauksia ja naurua, tuntuvat älylaitteet kerrassaan turhanpäiväisiltä. Moni hakeutuu sosiaalisen median pariin silloin, kun on jo valmiiksi paha olo, esimerkiksi tylsyyden tai stressin keskellä. Ja ainakin itse koen, että harvemmin se some pahaa oloa lievittää, usein ehkä päinvastoin. 

Sosiaalisessa mediassa ja puhelimella käytettyä aikaa ei tietenkään saa ikinä takaisin. Tämä aika on usein pois tärkeistä asioista, kuten läheisten kanssa tai luonnossa vietetystä ajasta. Yksinkertaisella matematiikalla laskettuna kahden tunnin sometus päivässä tarkoittaa kokonaista sosiaalisessa mediassa vietettyä kuukautta vuoden aikana ja neljä tuntia päivässä puolestaan vastaa kahta kuukautta vuodessa. Kuulostaako kaksi kuukautta sosiaalisessa mediassa yötä päivää sinusta mielekkäältä ja tyydyttävältä tavalta käyttää ainutkertaista aikaasi maan päällä? 

Kahden tunnin ruutuaika päivässä vaikuttaa olevan jonkinlainen kriittinen raja, jonka jälkeen riski mielenterveyden ja fyysisen terveyden ongelmille kasvaa merkittävästi. Korkean ruutuajan riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt (Neophytou ym., 2019). Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa kehoa verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön. 

Ruutuaika aiheuttaa monelle haasteita ajankäytön suhteen

Sosiaalinen media aiheuttaa monelle suuria haasteita päivittäisen ajankäytön suhteen. Someen voi helpoksi jumittua tuntikausiksi kerralla, mikä saa olon vetämättömäksi ja aikaansaamattomaksi. Tämä aikaansaamaton olo ylläpitää ajatusta siitä, että ei jaksa tehdä muuta kuin roikkua sosiaalisessa mediassa. Kun tulee tunne, että tämä kierre voisi olla hyvä katkaista, on sitä hyvä kuunnella (vaikka tahdonvoimaa se vaatiikin)! Myös erityisesti aamun ensimmäisinä hetkinä on hyvä miettiä, millä jalalla aloittaa päivänsä: onko sosiaalinen media todella paras tapa keino herätellä itseään virkeäksi ja pirteäksi uuteen päivään? 

Kahdessa todellisuudessa ei voi olla samanaikaisesti läsnä. Heikentyneen keskittymiskyvyn ja häiritsevien tapaimpulssien vuoksi läsnäolo voi olla vaikeaa silloinkin, kun puhelin ei edes ole kädessä. Puhelimeen tarttuminen on monelle automaattinen impulssi, jota totellaan sen kummempia miettimättä. Puhelimen hapuileminen heti ensimmäisenä asiana herätessä on monelle kuin refleksi. Someriippuvuus on riippuvuus siinä missä muutkin: automatisoituneen tavan katkaiseminen ja lopettaminen voi olla huomattavan hankalaa. Sosiaalisen median tarjoama nopean mielihyvän sisältö vinouttaa aivojesi mielihyvä- ja palkintojärjestelmän, ja aivokemian tasapainon palautuminen vie aikaa.  

Miten päästä eroon impulsiivisesta tavasta tarttua puhelimeen?

Kun huomaat haluavasi tarttua puhelimeesi, pysähdy ensin minuutiksi pariksi miettimään, että mistä tarve kumpuaa. Jos minuutin jälkeen haluat vieläkin olla puhelimellasi, tee niin. Jos kuitenkin huomaat, että yrität esimerkiksi tukahduttaa stressaavia ajatuksia somessa pyörimisellä, kokeile sen sijaan hengittää syvään, lukea kirjaa tai lähteä kävelylle. Toinen kikka on tarkastella rutiineitasi, joihin puhelimen käyttö yhdistyy. Voisiko esimerkiksi hampaita harjata, aamupalaa syödä tai bussimatkaa istua muuten kuin naama ja tietoisuus puhelimeen liimattuna? 

Korkealla ruutuajalla on negatiivinen vaikutus keskittymiskykyyn, ja laitteiden liiallinen käyttö onkin yhdistetty tarkkaavaisuuden häiriöiden (ADHD ja ADD) kehitykseen (Neophytou ym., 2019). Tuntuu, että sosiaalisen median sisältö muuttuu aina vain nopeatempoisemmaksi, ja tarkkaavaisuus tulee vangita sisältöön ensimmäisten sekuntien aikana. Vaikuttaa siltä, että sosiaalisessa mediassa kilpaillaan siitä, että minkä alustan sisältö on nopeatempoisinta ja lyhytkestoisinta mielihyvää tarjoavinta. Ironista kyllä, olen kuullut, että joidenkin on vaikea keskittyä parinkymmenen minuutin kestoiseen YouTube -videoon, jolloin pitää välillä käydä katsomassa vauhdikkaampia videoita TikTokissa. Jos keskittymiskyky on mennyttä jo itse somenkin sisällä, miten käy keskittymiskyvyn suhteen esimerkiksi koulussa tai töissä, jossa vaaditaan moniulotteista kognition työskentelyä, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymistä, muistia ja oppimista? 

Älykkäitä päätöksiä ja keskittymiskykyä älylaitteiden käyttämiseen!

Teksti: Silja Heimala, psykologian opiskelija

Lue seuraavaksi täältä, miten nostaa mielialaa liikunnan avulla kaamosaikana ja täältä, miten opetella ajanhallinnan mestariksi.

Lähteet:

Bisen S.S & Deshpande Y.M. (2018). Understanding internet addiction: a comprehensive review. Emerald Publishing Limited, 23(3), 165–184. https://doi.org/10.1108/MHRJ-07-2017-0023 

Neophytou, E., Manwell, L.A., & Eikelboom, R. (2019). Effects of Excessive Screen Time on Neurodevelopment, Learning, Memory, Mental Health,
and Neurodegeneration: a Scoping Review. International Journal of Mental Health and Addiction, 19, 724–744. https://doi.org/10.1007/s11469-019-00182-2