Miten nostaa mielialaa liikunnan avulla kaamosaikana?
Liikunnalla on lukuisia niin psyykkisiä kuin fyysisiä hyötyjä. Liikunta hyödyttää sekä aktiivisesti että ennaltaehkäisevästi. Voit huomata liikunnan konkreettiset positiiviset vaikutukset kokonaisvaltaiseen terveyteesi, ja tämän lisäksi liikunta ennaltaehkäisee monien terveysvaivojen ja mielenterveyden häiriöiden puhkeamista. Miten nostaa mielialaa liikunnan avulla kaamosaikana?
Liikunta luo hyvän olon tunnetta sekä elämyksen aikana että pitkään sen jälkeen. Liikunnan aikana lisääntyvät mielialaa kohottavat, piristävät ja hyvän olon tunnetta luovat välittäjäaineet ja endorfiinit. Säännöllisesti liikkuva saa nauttia optimoidusta aivokemiasta! Liikunta ylläpitää perusterveyttä ja ehkäisee monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuoni- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lisäksi liikunta rentouttaa ja näin ollen myös parantaa unen laatua. Unenlaadun paranemisen lisäksi säännöllinen liikunta tasapainottaa ja rytmittää myös ruokahalua ja -valiota.
Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta on sekä tehokas hoito kuin ehkäisykeinokin niin masennuksen, ahdistuksen ja stressin suhteen. Masennuksessa tehokkaaksi hoitomuodoksi on havaittu behavioraalinen aktivaatio, eli käytännössä suunniteltu tekeminen ja aktiivisuus arjessa. Aktiivisuus ja rutiini ovat tärkeitä tekijöitä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa, ja mikä olisikaan parempi rutiini kuin liikuntarutiini! Stressin kohdalla liikunta voi olla tehokas keino saada ajatuksia muualle ja tilaisuus palautua stressistä.
Miten nostaa mielialaa liikunnan avulla kaamosaikana?
Suomalaisen talven pituuden ja pimeyden vuoksi altistumme täällä erityisen korkealle riskille sairastua kaamosmasennukseen, johon voi löytyä tehokas apu liikunnasta. Liikunnan lisäksi kaamosmasennukseen voi varautua säännöllisellä päivä- ja unirytmillä.
On hyvä pitää mielessä myös terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, jota voi tarvittaessa tehostaa esimerkiksi vitamiineilla (löydät täältä artikkelin liikkujan ravintolisistä). Pimeisiin aamuihin heräämiseen voi puolestaan saada apua kirkasvalohoidolla. Lisäksi sitä vähäistä luonnonvaloa mitä talvella on saatavilla, on hyvä imeä itseensä täysin rinnoin. Päiväsaikaan liikunnan ja valon hyödyt voidaankin yhdistää auringonvalossa ulkoilemisella.
Valon ja auringon lisäksi liikunnan voi yhdistää useaan muuhunkin mielenterveyttä tukevaan tekijään. Luonnossa ulkoileminen tutkitusti rentouttaa, vähentäen stressiä, ahdistusta ja masennusta. Myös oman mielimusiikin kuuntelu kannattaa liikunnan aikana; musiikilla on jo itsessään terapeuttinen vaikutus mielenterveyteen. Musiikin kuunteleminen kohottaa mielialaa ja tukee tunteidensäätelyä. Vielä yksi keino, jota voit kokeilla liikuntakokemuksesi nostamiseksi seuraavalle tasolle, on ryhmäliikunta. Ryhmästä saat energiaa ja koet synergiaa!
Teksti: Silja Heimala, psykologian opiskelija
Lue seuraavaksi nämä artikkelit:
- Nosta hyvinvointisi uudelle tasolle Hyvinvointipyörän avulla
- Treeni-intoa ja inspiraatiota näillä 10 vinkillä
- Millainen on toiminnallinen ja positiivinen kehonkuva?
Lähteet:
Fiuza-Luces, C., Santos-Lozano, A., Joyner, M. Carrera-Bastos, P., Picazo, O., Zugaza, J.L, Izquierdo, M., Ruilope, L.M & Lucia, A. (2018). Exercise benefits in cardiovascular disease: beyond attenuation of traditional risk factors. Nature Reviews Cardioogyl 15(12), 731–743. https://doi.org/10.1038/s41569-018-0065-1
Brancatisano, O., Baird, A. & Thompson, W.F. (2020). Why is music therapeutic for neurological disorders? The Therapeutic Music Capacities Model. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 112, 600-615. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2020.02.008
Lackey, N., Tysor, D., McNay, D., Joyner, L., Baker, K. & Hodge, C. (2021). Mental health benefits of nature-based recreation: a systematic review. Annals of Leisure Research, 24(3), 379-393. https://doi.org/10.1080/11745398.2019.1655459
Magnusson, A. & Boivin, D. (2003). Seasonal Affective Disorder: An Overview. Chronobiology International 20(2), 189-207. https://doi.org/10.1081/CBI-120019310
Matta Mello Portugal, E., Cevada, T., Sobral Monteiro-Junior, R., Teixeira Guimarães, T., da Cruz Rubini, E., Lattari, E., Blois, C. & Camaz Deslandes, A. (2013). Neuroscience of Exercise: From Neurobiology Mechanisms to Mental Health. Neuropsychobiology, 68(1), 1-14. https://doi.org/ 10.1159/000350946
Thomas, J., Thirlaway, K., Bowes, N. & Meyers, R. (2020). Effects of combining physical activity with psychotherapy on mental health and well-being: A systematic review. Journal of Affective Disorders, 265(15), 475-485. https://doi.org/10.1016/j.jad.2020.01.070
