Tunteita syömisen taustalla

Pahaan mieleen lohtujäätelöä, tylsyyteen sipsiä ja dippiä ja rankan työpäivän päätteeksi pientä hemmottelua karkilla, pullalla ja limulla. Jos tunteet yrittää syödä pois, voi lopulta jopa vahvistaa alkuperäisen tunteen voimakkuutta.

Jos et ole lukenut aiempaa kirjoitustani tunnesyömisestä, käy kurkkaamassa se ensin: Tunnesyöminen on usein tiedostamatonta. Tällä kertaa pureudun tarkemmin niihin tunteisiin, jotka voivat aiheuttaa ei-toivottua syömiskäyttäytymistä.

Tunnesyöminen ei aina ole haitallista ja me kaikki tunnesyömme joskus. Oleellista on kuitenkin tunnistaa se raja, jonka jälkeen tunnesyöminen alkaa vaikuttaa terveelliseen ruokasuhteeseen. Monet syömisen ongelmat saavat voimansa tunteista.

Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia, niiden tarkoitus on ohjata toimintaamme oikeaan suuntaan. Mitkään tunteet eivät ole itsessään vaarallisia, eikä niitä ole syytä kieltää.

Tunteiden tukahduttamisella ja kieltämisellä on paljon ikäviä seurauksia:

  • stressin lisääntyminen
  • verenpaineen nouseminen
  • immuniteetin huonontuminen
  • sydänsairauksille altistuminen
  • psyykkisen energian kuluminen
  • keskittymiskyvyn heikentyminen
  • hankaluudet sosiaalisissa tilanteissa
  • järkevän toiminnan vaikeutuminen ja muistin heikkeneminen
  • uupuminen
  • omien tunteiden tunnistamisen heikentyminen

Syöminen ei ole ainoa keino, jolla moni yrittää paeta tunteitaan. Tunteiden pakenemista voi tapahtua esimerkiksi lenkkipolulla, ylitöissä, kapakassa ja ylisuorittamisessa.

Tunteiden hyväksyminen ei tarkoita sitä, että aina pitäisi olla tunteidensa vietävissä. Hyväksyvä suhtautuminen omiin tunteisiin tarkoittaa tunteiden olemassaolon huomaamista ja havainnoivaa asennetta. Samalla voi oppia eron tunteen kokemisen ja sen ilmaisemisen välillä.

Mielihyvä

Syöminen on tärkeä asia henkiinjäämiseen liittyen. Siksi ei ole kummallista, että syöminen tuottaa mielihyvää ja että se tuo nopean helpotuksen ja välittömän tyydytyksen. Se ei kuitenkaan lisää tai saa aikaan onnellisuutta.

On yleistä, että mielihyvän tunteisiin syödään esimerkiksi syntymäpäiväjuhlissa. Positiivisiin tunteisiin syöminen ei ole haitallista, kunhan ei ala käyttää niitä tekosyynä syömiselle. Mielihyvään syöminen on usein hidasta ja siinä korostuu ruoan maku. Tällöin ruokaa tulee syötyä todennäköisesti kohtuudella.

Kokeile: Listaa asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää ja kuinka usein kutakin asiaa tapahtuu elämässäsi. Jos huomaat, että mielihyvän tunteessa korostuu syöminen, voi olla syytä lisätä elämään muiden tapojen osuutta.

Suru

Surua syntyy jonkin tärkeän menettämisestä tai luopumisesta. Suru on usein merkki jonkin elämänvaiheen päättymisestä. Surusta viestiminen ilmeillä, eleillä ja sanoilla herättää muissa ihmisissä halua auttaa, suojella ja hoivata.

Suru ei tunnu mukavalta. Suruun syöminen auttaa hetkeksi korvaamaan tunteen jollakin miellyttävämmällä. Suru on kuitenkin arvokas tunne, joka auttaa meitä hyväksymään ja sopeutumaan. Suruun liittyvän hidastumisen voi hyödyntää antamalla itselle aikaa pysähtyä ja hengähtää.

Kokeile: Älä kiellä tuntemasta surua. Käsittele siihen liittyviä asioita puhumalla, ajattelemalla ja vaikka kirjoittamalla. Vasta kun olet käsitellyt asiaa perusteellisesti, ala suuntaamaan ajatuksia ja huomiota myös muihin asioihin.

Yksinäisyys

Ihmisillä on vahva perustarve kuulua joukkoon. Yksinäisyys syntyy läheisten ja tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta ja siitä, ettei tule nähdyksi ja kuulluksi. Yksinäisyyteen liittyy usein surua, pettymystä, häpeää sekä tarpeettomuuden, näkymättömyyden, torjunnan ja avuttomuuden tunteita.

Yksinäisyyteen syöminen auttaa hetkeksi. Se tylpistää yksinäisyyteen liittyvän kivun ja talloo siihen liittyviä ajatuksia mataliksi. Syöminen helpottaa myös yksinäisyyteen liittyvää tekemisen puutetta ja tylsyyttä. Syöminen on myös helpompi ja yksinkertaisempi tapa hoitaa yksinäisyyttä kuin vaikkapa ystävälle soittaminen tai yhteyden luominen.

Pohdittavaa: Osaatko olla yksin? Mitä yleensä teet yksin ollessasi? Mitä muuta voisit tehdä?

Syyllisyys ja häpeä

Syyllisyys liittyy siihen, mitä olemme tehneet. Syyllisyys on seurausta siitä kun toimimme vastoin omaatuntoa. Syyllisyyden tunteminen on helpottanut ihmisten yhteiseloa kautta aikojen. Se auttaa ihmisiä toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Liian voimakas syyllisyys toimii hyvinvointia vastaan, jos se saa unohtamaan omat tarpeet. Samalla voi kuitenkin salassa kaivata oikeutusta omille tarpeille, jolloin tunnesyömistä leimaa ajatus: ”olen tämän herkun ansainnut”. Toisaalta myös herkkujen syöminen voi aiheuttaa syyllisyyttä tai jopa syömättömyys, jos joku tarjoaa ruokaa tai on ottanut omalle lautaselle liikaa.

Häpeä on tunne omaan itseen liittyen. Se on kokemus siitä, että on vääränlainen. Häpeä mahdollistaa sosiaalisten normien, sääntöjen ja odotusten omaksumisen. Sen pohjimmainen tarkoitus on estää sosiaalisisa konflikteja ja edistää yhteistyötä.

Liian vahvassa häpeän tunteessa ihminen uskoo olevansa heikompi, huonompi ja arvottomampi kuin muut. Tunne voi aiheuttaa riippuvuutta muiden mielipiteistä, ylisuorittamista tai meriittien keräilemistä. Jos häpeään liittyy tunnesyöminen, voi ylensyöminen ja yksinäinen herkuttelu aiheuttaa jo itsessään häpeää.

Kokeile: Puhu ääneen turvalliselle ja tutulle ihmiselle asioista, joista olet tuntenut syyllisyyttä tai häpeää. Näin huomaat, että tulet hyväksytyksi etkä torjutuksi. Voit myös huomata, ettet ole kokemuksissasi yksin.

Muita tunteita

On olemassa myös paljon muita tunteita, jotka voivat vaikuttaa tunnesyömiseen. Näitä ovat esimerkiksi ahdistus, pelko, pettymys, viha sekä stressi ja masennus. Tärkeä askel tunnesyömisen hoitamisessa on siihen vaikuttavien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen.

Lähteet:

Heinonen, Jonna: Tunne syöminen (2018) Minerva

Meskanen, Katarina: Pysäytä tunnesyöminen (2018) Tuuma

Syömishäiriöliitto -SYLI

Lue lisää Mariannan ravintokurssilta: www2.fressi.fi/ravintokurssi/

Scroll to Top